Mini maa-artisokkaa (Kiinan maa-artisokka)

Söpöjä, eikö? Kun avasimme laatikon, emme tienneet sen sisällöstä, koska teksti oli ranskaksi, pelästyin koska ne näyttivät ihan toukille.

Kuningasrapu

Huomenna odottaa kuningasrapujen renssaus ja kypsennys

Siisteys ja järjestys, huipputasoa

On hienoa nähdä, että ammattilaiset pitävät siisteyttä ja järjestystä yhtä tärkeänä kuin upeat maukkaat annokset.

Pakit on koko järjestyksessä hyllyllä, kattilat pinottuna kahvat oikeaan suuntaan, helppo ottaa käyttöön.

Pienkoneet- ja laitteet omassa varastossa, jonne ne palautetaan välittömästi käytön jälkeen.

Mikään ei ole koskaan hukassa vaikka käyttäjiä on kuitenkin useampia.

Kylmiöt on hyvässä järjestyksessä, vihannekset purettu omiin pakkeihin, yrtit nimikoiduissa läpinäkyvissä rasioissa.

Kaikki valmistetut tuotteet päivätään ja nimikoidaan.

Päivän päätteeksi pöydät ja lattiat pestään, vuoronvaihto tapahtuu lennossa, joten siinä ei ehdi kuin omat jälkensä siivota.

Tästä osiosta olen kovin iloinen ja on kiva huomata, että on ihan oikein että mekin vaadimme koulussa siisteystä ja järjestystä niin itseltämme kuin opiskelijoiltamme.

A'la cartelistan vaihto

Tänään oli kiireinen päivä, kun lounaan ohella piti ehtiä misata kaikki uuden listan annokset.

Annokset nostettiin esille klo 14.00 (valitauko, ei asiakkaita) salipuolen henkilökunta oli paikalla, heille esiteltiin annokset ja kaikki saivat maistaa ne. Tällöin he myös valitsivat viinit ruokalajeille.

Työpäivä venyi hieman pidemmäksi, mutta kaikkien oli tärkeää olla paikalla. 

A' la cartelista vaihtuu noin kahden kk välein ja on aina haasteellinen, koska se astuu voimaan samana päivä kun se on esitelty, toki suunnittelu ja taustatyötä on tehty pidempään.

Keittiöpäällikkö oli itse mukana, ohjasi, antoi neuvoja sekä rakentavaa palautetta. Keskustelivat kastikkeiden haasteellisuudesta ja luvassa on koulutusta, kuulosti mielenkiintoiselle.

Epävarmuus

Me opettajat voisimme useammin asettua opiskelijan asemaan ja kohdata se tunne, kun ei oikein luotakkaan itseensä.

Me olemme kauhean itsevarmoja ja kaikki tietäviä suhteessa opiskelijaan, kun me opetamme sitä meille vuosikymmenten kokememuksella olevaa ruuanvalmistuksen perusteita.

Mietinnän paikka on myös siinä, miten nuori kokematon opiskelija osaa lukea (tai osaako) ruokaohjeita.

Kohtasin itse tämän kun tein jälkiruokaa, jossa aineosina oli sorbitolia, lesitiiniä, agaria, kermaa 2000g,

Maitoa 1800g jne...

Jouduin todella tarkkaan miettimään, että onhan varmasti kysymyksessä 2kg kermaa.

Samoin lesitiiniä oli 18,5g, mutta ei tavallinen vaaka näytä kuin 18g tai 19g missä kohtaa ollaan puolessa välissä ja kuinka oleellista se on lopputuloksen kannalta, sitä ei voi tietää kun ei ole kokemusta.

Olen oppinut paljon uudenlaista ruuanvalmistusta, mutta suurempi anti minulle henkilökohtaisesti on kuinka hyödynnän kaiken pedagogisesti. Uskon  olevani jossain määrin ymmärtäväisempi ja kärsivällisempi opettaja tämän jakson jälkeen.

Annosten visualisuutta tässä jälkiruoka jossa puolukkaparfait, ruiskipossa ruisanglaisea sekä suklaata

Sinnen annosten esillelaitto on kaunista ja siistiä

Pahoittelen kirjoitusvirheitä,

Tällä pädillä kun kirjoittaa, virheitä on hankalampi huomata ja lähetä sormi on nopea😉

Lupaan terästäytyä.

Kaikki tuö on arvokasta

Työpäivä muodostuu hyvin moninaisista erilaisista työtehtävistä:

- tavaran vastaanottoa, kaappien kunnostusta 

- astiahuoltoa, roudaamista

Se mikä on hienoa huomata tai paremminkin jälleen todentaa, että kaikkintyötnovat yhtä arvokkaita eikä mikään toimisi jos joku osatekjä ontuu.

Koen tekeväni yhtä arvokasta työtä tiskissä kuin hienon viimeistellyn annoksen luomisessa.

Minulla on opiskelija joka haluaa aina hoitaa tiskiä, hätistää jopa muut pois sieltä hänen valtakunnastaan.

Olen kysynyt häneltä, että miksi hän vapaaehtoisesti hoitaa tätä pistettä " se on työ jonka osaan"

Hän todella hoitaa sen mallikkaasti viimeistä piirtoa myöten.

Nyt ymmärrän mitä hän syvimmillään tällä tarkoittaa.

En tällä tarkoita, että pakenisin tiskiin, vaan ymmärrän tunnetasolla tämän merkityksen, tiski pn nyt vain nimi tälle tunteelle.

Piamonte, syksyllä on mukavaaa muistella kesää, lämpöä ja lomaa. Muistot siivittävät eteenpäin, kohti tulevaa.

Jokainen päivä lisää osaamista ja aina oppii uutta. On myös asioita jotka alkavat sujua rutiinilla, sen voi todeta olevan tunnetasolla merkityksellistä

Päivä oli melko rauhallinen, onkohan asiakkaat syyslomalla?

Olen nyt useamman aamuna aloittanut 3litran sämpulätaikinasta. Taikina tehdän juureen ja se jää melko löysäksi. Jauhoina käytetään Malmgordin, Porvoolaisen tuottajan jauhoja.

On mukavaa, kun on työtehtävä jonka osaa tehdä oma-aloitteissesti. Viimeistään klo 10.30 sämpylät on paistettu. Taikina kohotetaan 2x40min.

Valmistin a'la cartelistan piimäpannacottaa, se ei teknisesti ollut vaikea, mutta tarkka sai olla raaka-aineiden mittaamisessa.

Ruuanvalmistus on muuttunut tarkemmaksi mittaamisen suhteen. Jälkiruuissa varsinkin kaikki on painomitoissa ei enää tilavuusmittoina.

En ole tottunut punnitsemaan nesteitä, mutta näin resepti on tarkempi ja toimivampi.

Reseptit ja annokset sisältävät runsaasti eri raaka-aineita ja siten myös komponentteja.

Toinen viikko

Työpäivät vierähtävät hirmuisella vauhdilla, tekemistä riittää ihan jokaiseen hetkeen.

Kahvipaussit piristivät mukavasti, vaikka ne seisovilteen hörppäistään.

Huomaan, että hyvästä fyysisestä kunnosta on hyötyä, silti hartiat ja kädet ovat hellänä, ei pahasti.

Osaaminen /tekeminen, kerään tähän ajatuksia ja jatkan kun uusia asioita tulee vastaan

-huolellisuus kaikessa tekemisessä, reseptinlukutaito

- mittaamisen ja punnitsemisen tarkkuus sekä lämpötilat ja ajat

- vacumointi, höyrytys

- römer/sirkulaattori

-suurentaminen / pienentäminen

7.10.2014 ensimmäinen varsinainen työpäivä Bistro Sinne Porvoo / Taidehalli

Kotiväki muistutti vielä viimeiseksi, että olenhan huomioinut ruotsinkielen mahdollisuuden työkielenä?

Työvuorossa oli keittiömestari ja kaksi kokkia, kaikkien äidinkieli ruotsi. Olin siis heti myös kielikylvyssä, kaksi kärpästä yhdellä iskulla.

Katsoimme kylmiöt, mistä löytyy raaka-aineet, varastot ja kylmiöt sekä tuövälineet ja sitten reseptivihko käyttöön.

Pääsin esivalmistelemaan pastryn tuotteita, leikattavaa qanashea - suklaa. Tein myös suklaa anqlaisea, joka on osa jälkiruokaa, siinä sai olla tarkkana lämpötilan kanssa kin sokeri ja vesi karamellisoitiin 200C, siihen yhdistettiin kuuma kerma, jolloin tapahtui voimakas kiehuminen ja kuohuminen, osasin kyllä tähän varautua.

Kokit ovat nuoria, tai ainakin minusta tuntuu siltä, vielä en ehtinyt enempiä heitä haastattelemaan.

Kaikki tekivät keskittyneesti töitä, tunnelma oli hyvä ja yhteen hiileen puhaltava. Ammattitaitoisia ja kunnianhimoisia, ilo seurata.

Kaikki myös osallistuivat niin keittiön kuin asiakas astioiden tiskaukseen.

Iltavuoro saapui hyvissä ajoin iltapäivällä, vuoro vaihdettiin ja lopuksi koko henkilökunta söi yhdessä lounaan/päivällisen.

Päivä oli hyvä, kiitos!

Työvälineet

Veitset on teroitettu, työvaatteet silitetty, koitos voi alkaa!

Kotiväki kyselee, että jännittääkö? Kuulemma pitäisi, mitä jos en osaa ja huomaan olevani ihan surkea.

Näillä kannustus sanoilla matkaan lähden.

Olen sisäistänyt ja motivoinut itseni tähän ajatuksella;

täydellisen avoimin ja oppivaisin mielin, ei ennakko odotuksia, oletuksia vaan otan kaiken vastaan antoisana ja rikkaana kokemuksena.

Ajatukset ja kädet taikinassa, rentouttavaa

15min metsälenkki koirien kanssa, ihanat suppilovahverot odottavat pomijaa

Bistro Sinne Porvoo

Kohta alkaa työelämäjakso, odotuksia,

Kesälomalla Piamontessa on ladattu akkuja ja nautittu Italian ihanista ruuista ja juomista.

Sielunravintona upeat maisemat, fysiikkaa kehitetty pyöräillen kumpuavien viiniviljelmien laaksoissa.

Valmiina vastaanottamaan ja oppimaan uutta.

Muistilista perjantaille

Pitää muistaa ottaa koululta mukaan:

- kokkivaatteet, jalkineet

- veitset

Tärkeintä positiivinen asenne!:)